AVA:n lastensuojelun perhehoitajaksi?

Lastensuojelun perhehoitajaksi voi ryhtyä yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Ennen lastensuojelun perhehoitajaksi ryhtymistä tulee suorittaa AVA perhepalveluiden järjestämä ja hakijalle maksuton PRIDE-ennakkovalmennus, joka on pääsääntöisesti kestoltaan kolmesta neljään kuukauteen.

Ennen ennakkovalmennukseen pääsyä tulee hakijan esittää lastensuojelun perhehoitajuutta (tutummin puhekielessä sijaisvanhemmuutta) puoltava lääkärintodistus.

Lastensuojelun perhehoitajuutta puoltavan kuntalausunnon pyytää puolestaan AVA perhepalveluiden sosiaalityöntekijä hakijan suostumuksella. Asuinkunnasta saatu lausunto tulee olla myös lastensuojelun perhehoitajuutta puoltava.

Lapsikohtainen toimeksiantosopimus on kunnan ja perhehoitajan välinen virallinen sopimus perhehoitajalle maksettavista palkkioista ja korvauksista. Toimeksiantosopimukseen kirjataan myös perhehoitoperheeseen tarjottava tuki ja kunnan sekä AVA perhepalveluiden ja perhehoitajan oikeudet sekä velvoitteet.

Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkiot sekä korvaukset ovat veronalaista tuloa. Perhehoitaja on verovelvollisena itse velvollinen ilmoittamaan Verohallintoon perhehoitajaksi ryhtymisensä sekä arvion vuosituloistaan. Verotusasioista löydät hyvää ja ajankohtaista tietoa Verohallinnon sivuilta.

AVA perhepalvelut huolehtii perhehoitajiensa lakisääteiset eläkemaksut, joita hoitopalkkio kerryttää. Sairastuessaan perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena.

Perhehoitajan työttömyysturva ja mahdollinen tuki työttömyysajaksi riippuu perhehoitajan aikaisemmasta työhistoriasta. Toimeksiantosuhteista perhehoitajuutta ei lasketa työssä olemiseksi.

Kunta vastaa perhehoitajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (2015/459).

AVA perhepalvelut on tapaturmavakuuttanut perhehoitoon sijoitetun lapsen.

AVA perhepalvelut vastaa perhehoitolain 2015/263 mukaisesta perhehoitajan eläketurvasta ja ottaa eläkevakuutuksen perhehoitajilleen. Perhehoitolain 20 §:n mukaan toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa.

Huomioitavaa kuitenkin on, ettei perhehoitaja ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa toimeksiantosopimuksen tehneeseen kuntaan.

Perhehoitolaissa tarkoitetulta perhehoitajalta ei peritä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 1998)

Perhehoitajan kulukorvaus sisältää hoidettavan lapsen ne terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Erityiset kustannukset, kuten lapsen yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapia-, terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät sekä koulutuskustannukset korvataan toimeksiantosopimuksen mukaisesti.

Perhehoitolaissa säädetään, että perhehoitajalla on oikeus kahden vuorokauden vapaaseen jokaista kuukautta kohden, jona perhehoitaja on toiminut tehtävässään vähintään 14 vuorokautta. Vapaan sijaishoitojärjestelyt sovitaan aina yhdessä perhehoitajan kanssa. Vapaan sijaishoitaja voi tulla päätoimisen perhehoitajan kotiin tai lapsi voi mennä tutustumisen jälkeen päätoimisen perhehoitajan sijaishoitajan kotiin. Sijaishoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus sijaishoitajuudesta.

Perhehoitolain mukaisten vapaan kertymien toteumat järjestetään aina yhteistyössä päätoimisen perhehoitajan kanssa. Vapaan toiveista on hyvä ilmoittaa hyvissä ajoin, mielellään viimeistään kuukautta ennen toivottua vapaan jaksoa.

Mikäli perhehoitaja ei koe tarvitsevansa vapaata tehtävästään, niin vapaan kertymä korvataan rahallisena korvauksena kesäkuun palkkiomaksun yhteydessä.

Lapsella on oikeus tavata syntymävanhempiaan ja läheisiään. Tämä on myös tärkeä osa perhehoitoa ja sen onnistumista. Syntymävanhempien tapaaminen järjestetään joko sijaisperheessä tai syntymävanhempien luona. Tapaamisesta sovitaan aina kaikkien tahojen kesken. Lapsi tai nuori voi myös pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa.

Perhehoitoperhe voi esittää toiveitaan AVA:n esitietohaastattelun yhteydessä tai perhehoitajuuden aikana. AVA perhepalvelut huomioi perhehoitoperheen toiveet sijoituspyynnöissä.

Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin löytää lapsen tarpeisiin valmiuksiltaan vastaava perhehoitoperhe. AVA perhepalveluiden palvelupäällikkö ottaa perhehoitoperheeseen yhteyttä ja kertoo perhehoitoperheelle lapsen arjen tilanteesta sekä hänen tarpeistaan. Perhehoitoperhe jää tällöin pohtimaan, onko heillä valmiuksia vastata kyseisen lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin.

Mikäli perhehoitoperhe päätyy etenemään toteutuneen tiedustelun pohjalta, niin AVA perhepalvelut esittelee perhehoitoperheen valmiudet lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka tekee asiassa päätöksen. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen.

Mikäli päätös on myönteinen, niin asiassa edetään tutustumisiin, joissa edelleen arvioidaan perhehoitoperheen sopivuutta lapselle, kunnes kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys siitä, että lapsi voi muuttaa perheeseen.

AVA perhepalveluiden työntekijä arvioi yhdessä perhehoitajaksi ryhtyvän kodin ja kodin ympäristön soveltuvuuden perhehoitotoimintaan. Koti ja kodin ympäristö tulee olla turvallinen ja perhehoitotoimintaan soveltuva. Sijoitusneuvottelun yhteydessä käydään keskustelua myös siitä, tuleeko lapselle tarjota oma huone tai nukkuvatko esimerkiksi sisarukset mielellään samassa huoneessa.

Toimeksiantosopimuksen laadinnan yhteydessä sovitaan AVA perhepalveluiden tukipalveluista.

Perhehoitajan tuesta vastaava AVA:n työntekijä käy perhehoitoperheessä säännöllisesti toimeksiantosopimuksessa sovitulla tavalla. Tuesta vastaava työntekijä käy perhehoitoperheessä ensimmäisen vuoden aikana kerran kuukaudessa ja tukikäynnin kesto on minimissään kaksi tuntia. Seuraavana vuonna käyntejä on noin 4–6 kertaa vuodessa.

Tukipalveluihin kuuluu tämän lisäksi mm. säännöllinen työnohjaus, täydennyskoulutusta 2–3 päivää vuodessa, tarpeen mukainen mentorin tuki, joka on kestoltaan pääsääntöisesti 6–12 kk. Vapaan sijaishoitajapalvelu, tilapäinen lastenhoitoapu ja AVA:n tuesta vastaavan mukanaolo neuvotteluissa ja palavereissa.

AVA:n perhehoitajana et jää yksin.

Avohuollon tai sijaishuollon päätöksessä on pääsääntöisesti aina arvioitu sijoituksen tavoitteet sekä sijoituksen kesto. Nämä ovat aina lapsi- ja perhekohtaisia päätöksiä. Lastensuojelulain ensisijainen tavoite on jälleenyhdistää perhe. Lapsen vanhemmille laaditaan pääsääntöisesti aina oma asiakassuunnitelma, jossa määritellään lapsen vanhemmille tarjottavat tuen palvelut.

Perhehoitajan velvollisuus on tukea tätä jälleenyhdistämistä, mikäli lapsen sosiaalityöntekijä on näin arvioinut. Toisinaan lastensuojeluperheen tilanne saattaa olla sellainen, ettei lapsen paluu vanhemmilleen ole mahdollinen.

Avohuollon tai sijaishuollon sijoitusta tarkastellaan kuitenkin jokaisessa lapsen asiakassuunnitelmapalaverin yhteydessä sekä sijoituksen keston aikana.

Lapsella on oikeus tavata syntymävanhempiaan ja läheisiään. Tämä on myös tärkeä osa perhehoitoa ja lapsen kuntoutumisen onnistumista.

Lastensuojelun perhehoitajalla on velvollisuus tukea lapsen ja hänen vanhempiensa sekä läheistensä yhteydenpitoa asiakassuunnitelmapalaverissa sovitulla ja lapsen edun mukaisella tavalla.

Lapsen ja hänen vanhempiensa sekä läheistensä tapaamisista sovitaan aina lapsen asiakassuunnitelmapalaverin yhteydessä. Tapaamiset voidaan järjestää valvottuina- tai tuettuina tapaamisina tai perhehoitoperheessä tai lapsen ja hänen vanhempiensa tai läheistensä kodissa.