Uusi alku on mahdollinen, kun perhe saa tukea oikealla hetkellä AVA perhepalveluiden tarjoama koko perheen sijoitus perhehoitoperheeseen on vanhemmille mahdollisuus saada tukea ja turvaa vuorokauden ympäri. Palvelu auttaa perhettä rakentamaan toimivia rutiineja, vahvistamaan vanhemmuuden taitoja ja löytämään omia voimavaroja turvallisessa perheympäristössä. Joskus perheen elämässä on hetki, jolloin omat voimat eivät kanna ja arki kaipaa turvallisen paikan rakentua uudelleen. AVA perhepalveluiden koko perheen sijoitus perhehoitoperheeseen on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa perhe pääsee asumaan kokeneen perhehoitoperheen luo ja saa arjen tukea erilaisiin vanhemmuuden tilanteisiin. Palvelupäällikön Lisa Sipilän mukaan palvelu sopii tilanteisiin, joissa vanhempi tarvitsee rinnalleen vahvaa ja käytännönläheistä vanhemmuuden ohjausta. ”Meille on tullut esimerkiksi synnytyksen jälkeisistä komplikaatioista toipuvia äitejä vauvoineen, teinivanhempia ja vanhempia, joilla oma lapsuuden malli on jäänyt puutteelliseksi. Mukana on ollut myös perheitä, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen ja tarvitsevat apua uuden arjen rakentamiseen sekä yhteiskuntaan integroitumiseen”, Sipilä kertoo. Perhehoitaja Petra Haaranen kertoo, että suurin voima on jaetussa arjessa. ”Kun perhe asuu meidän kanssamme, he pääsevät kiinni arjen rytmiin ja vuorovaikutukseen. He näkevät, miten perheessä toimitaan tavallisissa tilanteissa ja millaisia tukikeinoja voi käyttää, kun lapsi tarvitsee syliä ja rajoja. Moni on sanonut tulleensa ensi kertaa kohdatuksi kokonaisena ihmisenä meillä”, Haaranen sanoo. ”Kun vanhempi huomaa pystyvänsä ja oppii luottamaan omiin taitoihinsa, muutos on valtava.” Petra Haaranen  ”Perhehoitajana toimiminen on haastava tehtävä, joka vaatii vahvan tuen. Perhehoidon tukityöntekijän säännölliset kotikäynnit ja keskustelut auttavat perhehoitajia tehtävässään”, kertoo Anniina Määttä, perhehoidon tuen koordinaattori AVA perhepalveluista. Perhehoidossa tuki on konkreettista ja välitöntä. Ruokailut, neuvolakäynnit, vauvan hoito ja vanhemman omien asioiden järjestelyt tehdään yhdessä. Tarvittaessa mukaan liitetään psykoterapeutti, perhetyöntekijä tai muita asiantuntijoita. Tuki räätälöidään sosiaalityöntekijän kanssa. ”Palvelu muokkautuu aina perheen tarpeisiin. Se on ollut onnistumisten avain”, Sipilä toteaa. Myös perhehoitajat saavat vahvan tuen tehtäväänsä. AVA perhepalvelut tarjoaa muun muassa säännöllisiä tukipuheluita, työnohjauksen, käynnit perhekodissa ja tarvittavat sijaishoitajat. ”Perhehoitaja on perheelle läsnä vuorokauden ympäri, joten he eivät voi jäädä yksin. Vain hyvin tuettu perhehoitaja jaksaa olla tukena toiselle perheelle”, Sipilä painottaa. Tulokset ovat vahvoja. AVA perhepalvelut on tuottanut tätä palvelua jo vuodesta 2018 lähtien. Perheiltä sekä sosiaalityöntekijöiltä saadut palautteet ovat olleet hyvin myönteisiä. ”Kun vanhempi huomaa pystyvänsä ja oppii luottamaan omiin taitoihinsa, muutos on valtava. On hienoa seurata, miten arki alkaa kantaa”, Haaranen sanoo. Sipilä toivoo, että hyvinvointialueet huomaisivat palvelun mahdollisuudet yhä useammin. ”Koko perheen sijoitus voisi toimia monille perheille vaihtoehtona, joka tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön uuden arjen rakentamiselle”, Sipilä toteaa.

Lähde kanssamme tekemään hyvää! Etsimme lapsille tukiperheitä eri puolilta Suomea.  Kenelle tukiperhetoiminta sopii? Tukiperhe voi olla lapseton pariskunta, pariskunta, jolla on kotona asuvia lapsia tai yksinasuvan aikuisen perhe, jolla on resursseja ja halua tarjota huolenpitoa sekä turvaa lapsille ja nuorille. Koska lasten ja perheiden tilanteet ja tukitarpeet ovat erilaisia, toimintaan tarvitaan eri-ikäisiä, kulttuuritaustaltaan vaihtelevia ja monenlaisia taitoja omaavia tukiperheitä, jotka voivat vastata lapsen ja perheen tarpeisiin. Tärkeintä on, että elämäntilanteesi on vakaalla pohjalla ja olet valmis sitoutumaan tukiperhevanhemmuuteen sekä lapsen hyvinvointiin tukiviikonloppuina. Tarjoamme tukiperheille ennakkovalmennuksen ja vahvaa tukea koko tukisuhteen ajan (mm. 24/7päivystyspuhelin ja mahdollisuus työnohjaukseen), sekä kilpailukykyisen palkkion ja kulukorvauksen. Tukiperheille maksetaan korvaus jokaisesta tukivuorokaudesta. Tukiperheenä toimiminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään, auttaa hänen perhettään ja kokea itse iloa, sekä merkityksellisyyttä. Tukiperhetoiminta mahdollistaa konkreettisen avun antamisen perheille, joissa vanhemmilla voi olla esimerkiksi jaksamiseen liittyviä haasteita tai sosiaalisten verkostojen puutetta. Lapsi viettää tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa ja loma-aikoina sovitulla tavalla. Tukiperheessä tehdään tavallisia, turvallisen arkisia asioita panostaen lapsen kanssa olemiseen ja vuorovaikutukseen. Meillä nykyisin toimivat tukiperheet ovat antaneet meille hyvää palautetta ennakkovalmennuksesta ja tuesta. Yleisesti palautteissa on tuotu esille, että tukiperheenä toimiminen on vahvistanut omaan perheen dynamiikkaa, sekä antanut ymmärrystä erilaisista perhetaustoista ja elämäntilanteista. Tavallisten perheiden lisäksi etsimme myös ammatillisia tukiperheitä, jossa yhdellä vanhemmalla on soveltuva sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus. Ammatillinen tukiperhe tarjoaa lapselle aivan samanlaista arkea, mutta lapsilla saattaa olla erityistarpeita, joihin tarvitaan ammatillista ymmärrystä. Yksi lapsi, yksi perhe -yhdessä voimme muuttaa maailmaa! Tule kuuntelemaan sopisiko tukiperheenä toimiminen sinun arkeesi. Järjestämme Teams-pohjaisen tukiperheinfon 9.1.25 klo 17.00. Tilaisuuden pitää sosiaalityöntekijä Anniina Määttä ja avopalveluiden palvelupäällikkö Martina Vahvelainen. Linkki Teams-infoon, kopio ja liitä linkki selaimen otsikkoriville: https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_NjQ2ZGI5NzctYmM5MS00OWVmLWIzYzItMzAwNzM1NWQ1MTE2%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%22c040386e-80f5-4390-b1a5-ff668c3b664a%22%2c%22Oid%22%3a%223a9ecd1e-5e43-4033-a21f-bc988fbe0358%22%7d

Perhehoitaja - AVAlla et ole yksin Halusimme lähteä avaamaan meillä AVA perhepalveluissa perhehoitajina toimiville tarjottavaa tukea. Tarkoituksena on avata konkreettisesti, mitä ja miten paljon tukea tarjotaan. Minimituki puhelimitse onvastaanottosijoituksessa kerran viikossa ja pitkäaikaisessa sijoituksessa 1-2 kertaa kuukaudessa, mutta käytännössä se on juuri niin usein, kun tarvitsee. Vastuutyöntekijän oikeasti tavoittaa puhelimella, yleensä heti, mutta vähintäänkin saman päivän aikana ja tarvittaessa useastikin. Koordinaattorin ajomatkatkin sujuvat leppoisasti, kun voi samalla vaihtaa ajatuksia perhehoitajan kanssa. Puheluiden lisäksi kiireettömät asiat voi lähettää viestien kautta. Yhteisten hoidettavien asioiden lisäksi kuulemme myös kaikista kivoista pikkusattumuksista tai muuten vain perheelle ajankohtaisista asioista. Jo tieto AVAn 24/7 päivystyspuhelimen olemassaolosta helpottaa, koskaan et ole täysin yksin asioiden kanssa. Päivystyspuhelin ei ole hätänumero vaan päivystyspuhelimeen saa ja pitääkin soittaa itseä mietityttävien asioiden kanssa. Useat perhehoitajat ovat kokeneet kuitenkin parhaimmaksi soittaa omalle koordinaattorille seuraavana arkipäivänä. Vastuutyöntekijän tukikäynti perheessä on tuen vahvuudesta riippuen kerran kuussa tai 4-6 kertaa vuodessa. Jos tarvetta on, nämäkin käyntimäärät ylittyvät. Tukikäynnillä keskitytään ajankohtaisiin kuulumisiin sekä niihin asioihin, joihin perhehoitaja kokee tarvitsevansa tukea ja ajatusten vaihtoa. Meillä koordinaattoreilla on myös toisinaan etukäteen teemoitettuja käyntejä, jotka liittyvät perhekodin turvallisuuteen, lääkehoitoon tai vaikka nuorten seksuaalisuuteen. Vaikka perhehoitajillemme on kertynyt mahtava tietotaito traumatisoituneiden lasten hoitoon liittyen, kokevat he toisinaan hankalaksi saada kuvattua kaikki samat sanalliset havainnot kirjallisena. Myös tässä oma koordinaattori seisoo tukena ja kirjaaminen voi tapahtua myös yhdessä. Vastuutyöntekijä auttaa perhehoitajaa tarvittaessa perhehoidon havaintolomakkeiden ja koosteiden teossa. Perhehoitajaa haastattelemalla vastaamme sosiaalityöntekijöiden lausuntopyyntöihin ja kaikissa kirjallisissa dokumenteissa varmistamme, että ne ovat lapsen edun mukaisesti kirjoitettuja.Perhehoitajillamme on käytössä Nappula-asiakastietojärjestelmä ja tänä vuonna olemme panostaneet perhehoitajien kirjaamiskoulutuksiin. Uutena tuen muotona tänä syksynä käynnistyvät koordinaattoreidemme vetämät vertaisryhmätapaamiset. Tapaamisissa huomioidaan myös perhehoitajien toiveita teemoista, esimerkkinä lasten käyttäytymiseen liittyviä haasteita kuten neuropsykiatriset piirteet ja traumakäyttäytyminen. Järjestämme myös itse koulutuksia sekä henkilökunnalle että perhehoitajillemme. Olemme kustantaneet täydennyskoulutuksena perhehoitajia Perhehoitoliiton risteilylle sekä perhehoidon päiville, jossa ajankohtaiset ja uusimmat ilmiöt tulevat esille. Tärkeänä koetaan myös mahdollisuus verkostoitua muiden perhehoitajien kanssa. AVA perhepalveluiden työntekijät huolehtivat aina vanhempien valvotut ja tuetut tapaamisista. Joskus vanhempien kohtaamisessa esiintyy haasteita. Tällöin turvaamme perhehoitajaa ja suoritamme valvotun vaihdon jo ennen tapaamista. Joskus ajamme perheeseen valvoaksemme lapsen puhelua vanhemmalle. Perhehoitaja pääsääntöisesti vastaa lapsen kuljetuksesta tapaamiselle, mutta AVA tarjoaa kuljetusapua sairastilanteissa tai auton ollessa rikki poikkeustapauksina. Tärkeintä on, että lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutuu asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tarjoamme tilapäistä lastenhoitoapua ja sitä on tarjottu myös sairastuneille perhehoitajille. Meidän resursseissamme on valmennettuja sijaishoitajia perhehoitajien lomien sijaiseksi ja voimme valmentaa perhehoitajien lähipiiristä jonkun sopivan henkilön sijaishoitajaksi. AVAn palkkiot ja korvaukset ovat kilpailukykyisiä ja palkkiot ovat sidoksissa lapsen hoitoisuuteen. Kulukorvaukset ovat porrastettuja iän ja arvioidun kulutuksen suhteen. Kilometrit korvataan vanhempien tapaamisiin, palavereihin ja erikoissairaanhoidon käynteihin vastaanottosijoituksen aikana. AVAn kokeneet perhehoitajat vetävät vertaisryhmiä perhehoitajille. Toisinaan sieltä kuuluu kuulumisia, toisinaan selvitettäväksi pyydettyjä asioita AVAn henkilökunnalle. Vertaisryhmässä on kuultu olevan hyvä tunnelma ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kilpailutuksen mukaisestikin AVA perhepalvelut tarjoaa työnohjausta perhehoitajilleen. Työnohjaajan voi valita itse, mutta meillä on käytössä erittäin hyviä ja kokeneita työnohjaajia, joita käytämme mielellämme perhehoitajien tukena. Joskus tiiviimpikin vertaistuki voi olla tarpeen haastavissa tilanteissa ja silloin voimme sopia kokeneiden perhehoitajien mentoroinnista avuksi perhehoitoarjen sujumiseen. Vuosittain järjestetään virkistyspäivä perhehoitajille ja lapsille. Tämä vuonna lähes satapäinen porukka vietti loppukesän päivää Tykkimäellä, viime vuonna Särkänniemessä ja ollaanpa joskus oltu porukalla myös Eerikkälässä. Meidän perhehoitajilla on mahdollisuus kaupunkimajoitukseen Triplassa, tilan ollessa vapaana sekä koko perhe voi lomailla kesämökillä Kuhmoisissa.  AVAn työntekijöinä olemme erityisen ylpeitä siitä, että perhehoitajille tarjottu tuki ei jää vain sanahelinäksi paperille. Pystymme erilaisissa perheen kriisitilanteissa tai muutosvaiheissa helposti vastaamaan kasvaneeseen tuen tarpeeseen. Mielellämme otamme myös ehdotuksia ja palautetta tuen suhteen vastaan. Sanna Wiirilinna Perhehoidon koordinaattori Anniina Määttä Perhehoidon koordinaattori

Kurkista perhehoitoon - tästä voi alkaa merkityksellinen uusi elämäntapa! Infotilaisuus Teamsissa 1.12. klo 17.30. AVA aloittaa kaksi perhehoidon valmennusryhmää keväällä, 24.1.2026 ja 7.3.2026. Perhehoito on tapa kasvattaa lapsia omassa kodissa, tarjota lämpöä, turvaa ja välittämistä. Me AVAlla uskomme, että jokaisella lapsella on oikeus asua kodissa, jossa on tarvittavat olosuhteet kasvaa ja kehittyä sen aikaa, kun kodin ulkopuolella asumista tarvitaan. Perhehoitaja tarjoaa lapsille paitsi kodin, myös vakaan kasvuympäristön, jossa lapsella on mahdollisuus saada tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Perhehoitajalla ei tarvitse olla sosiaalialan koulutusta, mutta sitkeyttä ja kykyä vastaanottaa myös lapsen hankalia tunnereaktioita. Perhehoitajat tekevät myös yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa, kiintymystä ylläpidetään lapsen koko sukuun. Etsimme myös eri ikäisiä, kulttuuritaustaltaan vaihtelevia ja monenlaisia taitoja omaavia tukiperheitä eri puolilta Suomea. Tukiperhe voi olla pariskunta tai yksinasuva aikuinen. Tärkeintä on, että elämäntilanteesi on vakaalla pohjalla ja olet valmis sitoutumaan tukiperhevanhemmuuteen sekä lapsen hyvinvointiin tukiviikonloppuina. Tarjoamme koulutuksen, jatkuvan tuen sekä korvauksen tukiperheille. Infoon osallistuminen ei vielä velvoita mihinkään, voit olla myös yhteydessä meihin sähköpostitse tai puhelimitse, lisa.sipila@avaperhepalvelut.fi, p. 040-779 9161, lisa.sipila@avaperhepalvelut.fi Tervetuloa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan infotilaisuuteen, jossa jaamme tietoa ja kokemuksia. Linkki infoon tästä: linkki

Milloin on hyvä hetki aloittaa tukiperheenä? Jos sinulla on mahdollisuus tarjota hoivaa ja huolenpitoa lapselle kotonasi, nyt on paras hetki ryhtyä sitä asiaa edistämään. Etsimme tukiperheitä Etelä-Suomen alueelta. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tueksi lapsiperheelle, jossa tarvitaan apua arjen helpottamiseksi kuormittavassa elämäntilanteessa tai johtuen lapsen erityisen tuen tarpeista. Lapsi viettää tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa ja loma-aikoina sovitulla tavalla. Tukiperhettä tarvitsevat lapset hyötyvät pitkäaikaisista tukiperhesuhteista. Tukiperhe voi olla lapseton pariskunta, iso perhe tai yksin asuva aikuinen. Tukiperhettä tarvitsevien lasten tilanteet ja tukitarpeet ovat erilaisia, siksi myös tukiperheinä toimivina tarvitaan eri ikäisiä, kulttuuritaustaltaan vaihtelevia ja monenlaisia taitoja omaavia tukiperheitä, jotka voivat vastata lapsen tarpeisiin. Tukiperheessä tehdään tavallisia, turvallisen arkisia asioita. A VA aloittaa uusien tukiperheiden valmentamisen 12.1.2026. Kysy Anniinalta tai Martinalta lisätietoja: Anniina Määttä, anniina.maatta@avaperhepalvelut.fi p. 044-779 0007 Martina Vahvelainen, martina.vahvelainen@avaperehepalvelut.fi p. 044-779 6600

AVA on aloittanut tänä syksynä systeemisen työnohjauksen, jota ohjaa Marko Lamberg, kouluttajapsykoterapeutti. Systeeminen työnohjaus perustuu ajatukseen, että lapsen ja perheen tilanteita ei voida ymmärtää tai muuttaa tarkastelemalla yksittäisiä henkilöitä erillään, vaan huomio tulee kohdistaa koko vuorovaikutusjärjestelmään, jossa he elävät. Tämä tarkoittaa perheen sisäisten suhteiden lisäksi myös ammattilaisten välistä yhteistyötä, organisaation rakenteita ja laajempaa palvelujärjestelmää.  Työnohjauksen tavoitteena on tukea perhehoidon koordinaattoreita, perhehoitajia ja koko tiimiä jäsentämään monimutkaisia asiakastilanteita yhdessä, vahvistaa reflektiivistä työotetta ja lisätä työssä jaksamista. Työnohjaus tarjoaa turvallisen tilan tarkastella työhön liittyviä tunteita, oletuksia ja toimintatapoja. Erityisesti niitä, jotka syntyvät monimutkaisissa ja kuormittavissa ongelmissa. Systeemisessä työnohjauksessa ohjaaja ei toimi perinteisessä asiantuntijaroolissa, vaan mahdollistaa yhteisen tutkimisen ja dialogin. Työskentelyssä painottuvat kysyvä ja tutkiva asenne, eri näkökulmien esiin nostaminen sekä tiimin jäsenten välinen kuunteleva keskustelu. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi sekä perhehoitajien että työntekijöiden kokemuksia ja merkityksenantoja, ja siten tukea systeemistä ymmärrystä työstä. Tavoitteena on vahvistaa mentalisaatiota eli kykyä ymmärtää sekä omaa että toisten käyttäytymistä ja mielentiloja, itsereflektiota eli kykyä tarkastella omaa toimintaa, ajattelua ja tunteita kriittisesti ja tietoisesti ja vahvistaa luottamuksellista ja turvallista suhdetta. Työnohjauksessa tarkastellaan tilanteita tiimin yhteisen osaamisen ja kokemuksen kautta, hyödyntäen tietoa kasvatuksesta, perhedynamiikasta ja traumojen vaikutuksista.

Perhehoitajien PRIDE-valmennus – mitä se oikeastaan pitää sisällään? PRIDE-valmennus tarjoaa ainutlaatuisen matkan harkita lastensuojelun sijais- tai adoptiovanhemmuutta yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Toiset valmennettavat ovat tehneet matkalle lähtöä jo pidempään, toiset lähtevät aika nopeastikin matkalle. Varmaa on ainoastaan se, että valmennus on ikimuistoinen kokemus – lähditpä mukaan yksin tai pariskuntana. Valmennuksessa toimii valmennusparina itsekin valmennuksen läpi käynyt ja perhehoitajana toiminut/toimiva sekä lastensuojelun työkokemusta omaava sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena on hahmotella lastensuojelulain antamia puitteita perhehoitajuudelle yhdessä arjen juurruttavien kokemusten myötä.  Valmennuksen aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- ja adoptiovanhemmat edellytetään mahdollisimman onnistuneeseen perhehoidon toteuttamiseen. Valmennuksen aikana valmennettavat voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan yhdessä valmentajien kanssa. Puhutaan yhteisestä arvioinnista, jota tehdään pitkin valmennusmatkaa. Arvioinnin tukena toimivat PRIDE-kirja, valmennuskerrat joilla tehdään kokemuksellisia harjoituksia, keskustelut valmentajien kanssa sekä kotitehtävät. Kotitehtävissä valmennettava pääsee pohtimaan omia kokemuksiaan lapsuudestaan ja niiden vaikutuksia omaan henkilökohtaiseen kasvuun. Perushoiva ja turvallinen, tavallisena toistuva arki ovat niitä elementtejä mitkä useimmat meistä ymmärtävät tärkeäksi kulmakiveksi lapsen suotuisalle kasvulle ja kehitykselle. Sijaisvanhemmuus on kuitenkin tunnetyötä monin tavoin. Perhehoitoon tullessaan lapsi tuo mukanaan elämänkokemuksensa, jota voi olla nuoreen ikään nähden kertynyt kohtuuttoman paljon. Tämä lisää oman mausteensa perhehoidon arkeen ja lapsen käyttäytymiseen. Näihin haasteisiin ei voi täysin varautua, mutta valmennuksessa pyritään avaamaan hiukan sitä, mitä perhehoitoarjessa voi olla vastassa. Valmennettavan tehtäväksi jää miettiä sitä, millaiselta haasteet tuntuisivat omassa arjessa ja miten haasteet taitettaisiin mahdollisimman sujuvasti. Toisinaan hoidettavan lapsen käytös voi herättää itsessä esimerkiksi kohtuutonta ärtymystä/surua/jotain muuta tunnetta ja siksi on tärkeää, että valmennuksen myötä tunnistaa itsessään omat triggerit lapsuudestaan/kasvustaan perhehoitajana toimiessaan. Kestänkö perhehoitajana lapsen tarpeen kiintyä minuun silloinkin, kun kiintyminen ei tapahdu suoraviivaisesti ja se vie aikaa? Yksi valmiuksista liittyy verkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Perhehoitoon sijoitetulla lapsella tai nuorella on usein ympärillään laaja verkosto läheisiä ja viranomaisia joiden kanssa perhehoitaja tekee yhteistyötä hoidettavan parhaaksi. Perhehoitaja on lapsen arjen asiantuntija ja ymmärtää sen, että koko kylä kasvattaa lasta yhdessä. Yksi valmennuksen odotetuimmista kerroista on PRIDE-paneeli. Paneelissa tuodaan esiin perhehoidon arkeen liittyviä teemoja ja keskustellaan eri näkökulmista. Panelistit koostuvat vähintään perhehoidossa olleesta nuoresta, perhehoitoon sijoitetun syntymävanhemmasta, sijaissisaruksesta (perhehoitoperheessä kasvanut biologinen lapsi), perhehoidon mentorista ja lyhytaikaista ja pitkäaikaista perhehoitoa tehneistä perhehoitajista. Valmennettavilla on mahdollisuus kysellä käytännön kokemuksia ja ajatuksia panelisteilta. Paneeliin valmennettavat pyytävät halutessaan mukaansa myös läheisiään kuulemaan perhehoidosta tarkemmin. Valmennushan on koko perheen asia siinä mielessä, että tapaamme myös valmennettavien lapset ja kuulemme heidän ajatuksiaan perhehoitajuudesta. Perhehoitajuus koskettaa koko perhettä ja sijaissisaruus tarkoittaa uutta perheenjäsentä kotona jakamassa arkea ja vanhempaa/vanhempia. On reilua, että myös lapset voivat jo pohtia oman arkensa mahdollisia muutoksia. Usein lapset ryhtyvät odottamaan tulevaa leikkikaveria/isosisarusta innoissaan ja aika tiukallakin aikataululla. Toisinaan tuleva muutos vaatii enemmän työstämistä ja siihenkin on hyvä varautua – valmennettavat ovat omien lastensa asiantuntijoita ja yhdessä heidän kanssaan mietitään sopivia tapoja. Valmennus on maksuton eikä se itsessään sido osallistujia mihinkään. Vaikka päätyisitkin siihen, ettei sijaisvanhemmuus ole sinun/perheesi juttu toteutettavaksi on valmennusmatka kuitenkin sen arvoinen toteutettavaksi. Toiset valmennettavat ovat innostuneet valmennuksen myötä lähtemään tukiperheeksi tai sijaishoitajiksi jo toimiville perhehoitajille. Sijaishoitajuudesta puhutaan toisella kertaa enemmän – toivottavasti näemme valmennuksessa! Anniina Määttä PRIDE-valmentaja, sosiaalityöntekijä

Eilen oli poikkeuksellinen päivä, joka toi runsaasti ajattelemisen aihetta.  Käsittelimme AVAn johtoryhmässä meille tullutta palautetta, jossa nostettiin esiin sekä hyviä että huolestuttavia kokemuksia meidän tavasta toimia. Haluamme kiittää avoimuudesta – ja ennen kaikkea pahoitella, jos olemme olleet tavoittamattomissa tai jättäneet vastaamatta yhteydenottoihin. Saatuani tiedon epäkohdista oli itselläni päällimmäinen tunne, suru. Tunsin surua siitä, ettemme olleet täyttäneet muutamien yhteydenottajien toiveita, heidän yhteydenottojensa tiimoilta. Jäin ennen kaikkea pohtimaan näitä useita kymmeniä yhteydenottoja, joita meille tulee kuukausitasolla sekä AVAn resursseihin hakevien mietteitä lastensuojelun perhehoidosta. PRIDE ennakkovalmennuksen yhteydenoton tiimoilta kysyn pääsääntöisesti aina, onko hakija ollut muihinkin perhehoidon toimijoihin yhteydessä. Pidän itse erityisen tärkeänä sen, että perhehoitajaksi ryhtyvä kartoittaa useampia toimijoita, niin hyvinvointialueiden kuin yksityisten toimijoiden osalta. Tämä siitä syystä, että PRIDE ennakkovalmennuksen käynnistyessä käynnistyy iso prosessi koko hakijaperheen osalta ja toivomme, että asiaa on pohdittu syvällisesti ja on yhteinen ymmärrys siitä, mihin on sitoutumassa. Kun AVAlta tehdään kotikäynti ja täytämme yhdessä AVAn perhehoidon esitietolomakkeen, niin ymmärrän, että siitä hetkestä alkaa odoteaika. Odote joko PRIDE ennakkovalmennukseen hyväksymisestä ja sen alkamisesta tai jo valmennuksen käyneen perhehoitoperheen sijoituksen käynnistymisen odotteesta. Olen havainnut, että tunnistan itsessäni syvää odoteaikaa yhdessä resurssisamme olevien perhehoitoperheiden kanssa. Tunnistan perheissä myös suurta pettymystä tilanteissa, joissa joudumme ilmoittamaan, ettemme voi syystä tai toisesta lähettää kutsua alkavaan ennakkovalmennukseen. Olemme AVAlla olleet erityisen kiitollisia niistä keskusteluista, kun havaitsemme, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, että etsimme lastensuojelun avohuollon tai sijaishuollon tarpeessa olevan lapsen tarpeisiin perhehoitoperheen, jolla on valmiudet vastata lapsen perhehoidon tarpeeseen sekä yhteistyöhön suhteessa hänen vanhempiensa sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja muun verkoston kanssa. Toisinaan perhehoitoperhe saattaa siirtyä meiltä toisen toimijan resursseihin tai päinvastoin toiselta toimijalta AVAn resursseihin ja tämä on hyvin ymmärrettävää sekä hyväksyttävää. Toisinaan on tilanne se, että perhehoitoperheeseen on jo sijoitettu lapsi toisen tahon toimesta. Tällöin meillä on velvoite saada jo perheeseen sijoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemys uudesta sijoituksesta. Joskus on tullut eteen tilanne, ettei sosiaalityöntekijä hyväksy uutta sijoitusta tai olemme olleet tilanteen edessä, jossa hyvinvointialue ilmoittaa, ettei perheeseen voi sijoittaa lainkaan. Kieltämättä, olen muutaman kerran ollut senkin tilanteen edessä, että olen ymmärtänyt väärin, ja odotan, että perhehoitoperhe on minuun yhteyksissä ja taasen hakijaperhe on odottanut yhteydenottoani. Nämä tilanteet ovat onneksi selvinneet uuden yhteydenoton tiimoilta. Tunnistan työssäni kiireen painetta sekä loma-aikojen katkoja, tämä ei kuitenkaan saa olla selitys sille, että yhteys katkeaa selittämättömästä syystä. Tämä on hyvä hetki pysähtyä yhdessä aiheen äärelle – oppia, pohtia ja vaihtaa ajatuksia. Useiden näkökulmien jakaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen on meillä AVAlla erityisen tärkeää. Jos mieleesi nousee kehitysideoita, kuulemme niitä mielellään. Kaunista kesän jatkoa, perhehoitomiettein Lisa Lisa Sipilä, palvelupäällikkö AVA perhepalvelut p 040 779 916