Miten perhehoitajia valmennetaan tehtäväänsä?

Perhehoitajien PRIDE-valmennus – mitä se oikeastaan pitää sisällään?

PRIDE-valmennus tarjoaa ainutlaatuisen matkan harkita lastensuojelun sijais- tai adoptiovanhemmuutta yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Toiset valmennettavat ovat tehneet matkalle lähtöä jo pidempään, toiset lähtevät aika nopeastikin matkalle. Varmaa on ainoastaan se, että valmennus on ikimuistoinen kokemus – lähditpä mukaan yksin tai pariskuntana.

Valmennuksessa toimii valmennusparina itsekin valmennuksen läpi käynyt ja perhehoitajana toiminut/toimiva sekä lastensuojelun työkokemusta omaava sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena on hahmotella lastensuojelulain antamia puitteita perhehoitajuudelle yhdessä arjen juurruttavien kokemusten myötä.

Valmennuksen aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- ja adoptiovanhemmat edellytetään mahdollisimman onnistuneeseen perhehoidon toteuttamiseen. Valmennuksen aikana valmennettavat voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan yhdessä valmentajien kanssa.  Puhutaan yhteisestä arvioinnista, jota tehdään pitkin valmennusmatkaa. Arvioinnin tukena toimivat PRIDE-kirja, valmennuskerrat joilla tehdään kokemuksellisia harjoituksia, keskustelut valmentajien kanssa sekä kotitehtävät. Kotitehtävissä valmennettava pääsee pohtimaan omia kokemuksiaan lapsuudestaan ja niiden vaikutuksia omaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Perushoiva ja turvallinen, tavallisena toistuva arki ovat niitä elementtejä mitkä useimmat meistä ymmärtävät tärkeäksi kulmakiveksi lapsen suotuisalle kasvulle ja kehitykselle. Sijaisvanhemmuus on kuitenkin tunnetyötä monin tavoin. Perhehoitoon tullessaan lapsi tuo mukanaan elämänkokemuksensa, jota voi olla nuoreen ikään nähden kertynyt kohtuuttoman paljon. Tämä lisää oman mausteensa perhehoidon arkeen ja lapsen käyttäytymiseen. Näihin haasteisiin ei voi täysin varautua, mutta valmennuksessa pyritään avaamaan hiukan sitä, mitä perhehoitoarjessa voi olla vastassa. Valmennettavan tehtäväksi jää miettiä sitä, millaiselta haasteet tuntuisivat omassa arjessa ja miten haasteet taitettaisiin mahdollisimman sujuvasti.

Toisinaan hoidettavan lapsen käytös voi herättää itsessä esimerkiksi kohtuutonta ärtymystä/surua/jotain muuta tunnetta ja siksi on tärkeää, että valmennuksen myötä tunnistaa itsessään omat triggerit lapsuudestaan/kasvustaan perhehoitajana toimiessaan.  Kestänkö perhehoitajana lapsen tarpeen kiintyä minuun silloinkin, kun kiintyminen ei tapahdu suoraviivaisesti ja se vie aikaa?

Yksi valmiuksista liittyy verkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Perhehoitoon sijoitetulla lapsella tai nuorella on usein ympärillään laaja verkosto läheisiä ja viranomaisia joiden kanssa perhehoitaja tekee yhteistyötä hoidettavan parhaaksi. Perhehoitaja on lapsen arjen asiantuntija ja ymmärtää sen, että koko kylä kasvattaa lasta yhdessä.

Yksi valmennuksen odotetuimmista kerroista on PRIDE-paneeli. Paneelissa tuodaan esiin perhehoidon arkeen liittyviä teemoja ja keskustellaan eri näkökulmista. Panelistit koostuvat  vähintään perhehoidossa olleesta nuoresta, perhehoitoon sijoitetun syntymävanhemmasta, sijaissisaruksesta (perhehoitoperheessä kasvanut biologinen lapsi), perhehoidon mentorista ja lyhytaikaista ja pitkäaikaista perhehoitoa tehneistä perhehoitajista. Valmennettavilla on mahdollisuus kysellä käytännön kokemuksia ja ajatuksia panelisteilta. Paneeliin valmennettavat pyytävät halutessaan mukaansa myös läheisiään kuulemaan perhehoidosta tarkemmin.

Valmennushan on koko perheen asia siinä mielessä, että tapaamme myös valmennettavien lapset ja kuulemme heidän ajatuksiaan perhehoitajuudesta. Perhehoitajuus koskettaa koko perhettä ja sijaissisaruus tarkoittaa uutta perheenjäsentä kotona jakamassa arkea ja vanhempaa/vanhempia. On reilua, että myös lapset voivat jo pohtia oman arkensa mahdollisia muutoksia. Usein lapset ryhtyvät odottamaan tulevaa leikkikaveria/isosisarusta innoissaan ja aika tiukallakin aikataululla. Toisinaan tuleva muutos vaatii enemmän työstämistä ja siihenkin on hyvä varautua – valmennettavat ovat omien lastensa asiantuntijoita ja yhdessä heidän kanssaan mietitään sopivia tapoja.

Valmennus on maksuton eikä se itsessään sido osallistujia mihinkään. Vaikka päätyisitkin siihen, ettei sijaisvanhemmuus ole sinun/perheesi juttu toteutettavaksi on valmennusmatka kuitenkin sen arvoinen toteutettavaksi. Toiset valmennettavat ovat innostuneet valmennuksen myötä lähtemään tukiperheeksi tai sijaishoitajiksi jo toimiville perhehoitajille. Sijaishoitajuudesta puhutaan toisella kertaa enemmän – toivottavasti näemme valmennuksessa!

Anniina Määttä

PRIDE-valmentaja, sosiaalityöntekijä

AVA perhepalvelut