Perhehoidon mahdollisuudet
19. toukokuuta 2026
Perhehoidon mahdollisuuksia
Perhehoitoa kuvataan usein inhimillisenä ja kustannustehokkaana vaihtoehtona. Tähän on helppo yhtyä ja tämän takana seisoa. Vertailukohtana pidetään usein sekä lastensuojelun, että ikäihmisten osalta laitoshoitoa. Lastensuojelun puolella vertaillaan etenkin laitoksiin ja perhehoitoon sijoitettujen lasten määriä, lukemaa peilataan myös naapurimaihin. Yleisesti onkin tiedossa, että emme vielä ole perhehoidon edelläkävijä. Ikäihmisten perhehoidolla taas luodaan mahdollisuuksia hoivakriisiin ratkaisuun.
Perhehoidon vahvistamiseen tarvitaan paljon toimenpiteitä, jotka ovat meille perhehoidon parissa toimiville varsin hyvin tiedossa. Näitä ovat muun muassa perhehoitajien sosiaaliturvan vahvistaminen, valtakunnallisen perhehoidon strategian luominen sekä perhehoitolain päivitys. Työtä näiden edistämiseksi on tehty monelle taholla valtavasti, mutta vielä on matkaa. Perhehoito on jo tärkeä osa nykyhetken palveluita ja vielä tärkeämmäksi uskon sen muuttuvan tulevaisuudessa.
Olemassa olevien perhehoidon muotojen vakiinnuttaminen osaksi palvelukenttää on erittäin tärkeää. Samalla on tärkeää myös pohtia perhehoidon mahdollisuuksia nykytilanteen valossa ja nykyhetken tarpeisiin peilaten. Perhehoito on jatkuvasti ajassa kehittyvää. Tällä hetkellä perhehoidon muotoja on perhekodissa pysyvästi asumisen lisäksi osavuorokautinen, kiertävä, kotiin vietävä ja lyhytaikainen perhehoito. Asiakasryhmiä ovat muun muassa sijoitetut lapset, ikäihmiset, kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Vaikka perhehoito kehittyy jatkuvasti, emme suinkaan ole käyttäneet sen kaikkea potentiaalia. Mitä muuta perhehoito voisi olla kuin mitä se tällä hetkellä on?
Perhehoidon ydintä ovat pysyvät ihmissuhteet, osallisuus, ja omana itsenään kohdatuksi tuleminen. Toisaalta voidaan puhua myös kuntouttavasta hoivasta ja huolenpidosta, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn vahvistamisesta ja elämänhallinnan tukemisesta. Perhehoidon keinot ja toimintatavat risteävät monessa kohtaa sosiaalialan palveluiden ja työtapojen kanssa. Perhehoidossa tärkeintä ei kuitenkaan ole sosiaali- tai terveysalan ammatillinen osaaminen vaan ihmisenä rinnalla kulkeminen.
Tukea tarvitsevat monet muutkin ihmisryhmät kuin mitä perhehoito nykyisin tavoittaa. Yksi uusi asiakasryhmä voisi olla syrjäytymisvaarassa olevat työikäiset aikuiset. Aikuissosiaalityössä tavataan paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat tukea arjen ja elämänhallintaan sekä sosiaaliseen elämään ja vuorovaikutukseen. Nämä ihmiset eivät tarvitse asuinpaikkaa, vaan sosiaalityön lisäksi rinnalla kulkijaa ja tukijaa. Perhehoitaja voisi olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, jonka kanssa avata elämän solmuja ja harjoitella taas omassa arjessa toimimista.
Perhehoidossa kohtaaminen on avointa ja toimintaa mukautetaan aina tarpeen ja taitojen mukaan. Etenkin lasten ja muistisairaiden kanssa samoja asioita toistetaan arjessa loputtomasti. Tapa kohdata ihmiset ja olla kiinnostunut heidän tarpeistaan voisi toimia hyvin myös maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Kukapa muu kuin perhehoitaja tuntee suomalaisen arjen parhaiten. Maahanmuuttajien ei varmasti ole tarvetta muuttaa perhekotiin asumaan, mutta perhehoitaja voisi olla mainio tuki Suomeen muuton alkuvaiheessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa.
Perhehoidon potentiaali on valtava ja uskon tulevaisuuden tuovan vielä monia muotoa ja tapoja, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Kannustan teitä kaikkia visioimaan ja suunnittelemaan rohkeasti! Oudoimmatkin ideat voivat joskus johtaa mullistaviin tekoihin.
Tiina Pyykkö Perhehoitoliiton puheenjohtaja
